Turhat haaveet johtaa turhautumiseen.

lopettaks ihmiset koskaan muistelua? Lopettaks ne turhaa haaveilua.. Mä en ymmärrä, miks kaikki aina tekee itelleen pahaa.. Selaillaan vääriä facebooksivuja, ajatellaan liikaa menneita, hyviä muistoja, jauhetaan kännissä ystäville ikävää.. Hyvinvointivaltio jossa kaikki voi hyvin paitsi "alkuperäisasukkaat"... Teinit jotka ei ymmärrä oma parastaan. Pääseekö ihmisistä oikeasti koskaan yli? Lopettaako ihmiset oikeasti rakastamasta? Häviääkö ne muistot koskaan vai tuleeko niistä vain vähemmän kivuliaita? Voidaanko me enää koskaan vaan oikeasti elää hetkessä, rakastaa ja nauraa.. Voiko meistä kukaan oikeasti jättää mennyttä taakseen?